Sade toi haasteita Jukolan viestiin

Vakka-Rastin suunnistajat olivat reilun kolmenkymmenen hengen voimin mukana viikonlopun suunnistustapahtumassa Kotkassa. Jukolan viestiin on ilmoittautunut yli 13 000 kilpailijaa ja Venlojen viestiin reilut 6 000 kilpailijaa. Yli 19 000 kilpailijan tapahtuman hoitaminen metsässä ja sen reunassa vaatii paljon järjestelyjä. Jukola on iso ja erikoinen tapahtuma. Samalle radalle lähtevät maailman huippusuunnistajat yhdessä kuntosuunnistajien kanssa. Vähän eri aikaan vaan tullaan maaliin.

Lauantai iltapäivällä klo 13:30 yhteislähdössä oli 1545 Venla joukkuetta. Viimevuotiseen tapaan voiton vei IFK Göteborg. Toiseksi tuli Kalevan Rasti Joensuusta joukkueella Siiri Silvennoinen, Ida Haapala, Marika Teini ja Elisa Mattila. Kolmas oli Nydalens SK ja neljäntenä Paimion Rasti joukkueella Anni Ahlfors, Milja Väätäjä, Tuulia Viberg ja Amy Nymalm. Kuudenneksi tulleessa Tampereen Pyrinnön joukkueessa toisella osuudella suunnisti Enni Jalava. Pari viikkoa sitten Enni oli havainnut perusharjoituslenkillään Uudenkaupungin Hiun maastossa uusia hakkuuaukkoja. Hän pyysi karttatiedoston käyttöönsä. Sen saatuaan aukko tuli ammattitaidolla lisättyä tiedostoon. Kalevan Rastin kakkosjoukkueessa, joka sijoittui sijalle 22, juoksi hyvän kolmososuuden Kalannista lähtenyt Elsa Ankelo.

Venloissa mukana oli kaksi Vakka-Rastin joukkuetta. Ykkösjoukkue oli sijalla 664. Siinä suunnistivat Riitta Hirvonen, Tuulikki Karru, Emma Itäranta ja Senni Hirvonen. Kakkosjoukkueen sija oli 1096 ja siinä juoksivat  Cisse Tötterman, Johanna Kivelä, Sirja Karru ja Sinikka Pietilä.

Illalla klo 23:00 oli lähtöviivalla 1867 Jukolan veljeä. Hetkessä koko joukko oli metsän siimeksessä. Vettä satoi kaatamalla ja oli varsin pimeää. Kaikilla oli otsalamput jo käytössä. Juoksijoista lamppuineen muodostuu Jukolan pitkä valomato.

Jännittävän kilpailun viimeisillä rasteilla käänsi voitokseen seitsemännen kerran peräkkäin Stora Tuna OK ankkurina Viktor Svensk. Helsingin Suunnistajien Tuomas Heikkilä pääsi ankkuriosuudelle vajaan kahden minuutin etumatkalla. Osuuden pituus oli 15,9 km. Tuomas ajettiin kiinni mutta lopussa printtisuunnistajan ominaisuudet takasivat kakkos-sijan.

Vakka-Rastilla oli mukana kolme joukkuetta Jukolassa. Ykkösjoukkueessa juoksivat Sami Karru, Timo Helin, Mikko Raula, Eino Merilahti, Pasi Nurmi, Pekka Lehtoruusu ja Lauri Hirvonen. Samin väliaikojen puuttuminen liveseurannassa aiheutti suurta hämmennystä. Onko Sami Karru eksynyt, loukannut tai onko seurantalaite rikki? Oli kaatosade ja pimeää. Lähdöstä oli kulunut jo toista tuntia eikä 2,5 km väliaika tule. Samin väliaika oletettiin olevan alle kaksikymmentäviisi minuuttia. Pitääkö jatkajan lähteä vaihtopuomille kaatosateeseen vai voiko vain odottaa? Timo Helin päätti lähteä estelyistä huolimatta. Hyvä, että lähti. Ajassa 1:52:53 Sami saa yllättäen loppuajan 13,0 km osuudelleen. Järjestelmän sisäänkirjauksessa oli tapahtunut virhe ja systeemi ei tunnistanut Samin kilpailukorttia. Kilpailun ensikertalainen Eino Merilahti selvisi osuudestaan mainiosti. Joukkueen loppusijoitus oli 532.

Kakkosjoukkueessa oli veljekset Simeon Virtanen, Daniel Virtanen, Benjamin Virtanen, Joona Virtanen, Sauli Virtanen, Elias Virtanen ja Leevi Virtanen sen sijoitus oli 1151.

Kolmosjoukkueen vahvistuksille sääolosuhteet kaatosade ja kylmyys olivat liikaa terveydellisten haasteiden kanssa. Joukkue päätyi keskeytykseen. Joukkueessa suunnistaneet Jussi Merilahti, Riku Salminen, Elina Lindström ja Roope Ruusuvuori tekivät kuitenkin ykkös-joukkueen tasoisen suorituksen.

Tämä Jukola muistetaan sateesta sekä kuraisesta ja kivikkoisesta maastosta. Sade teki maastosta hankalan, muuten sitä olisi kehuttu. Autojen paikoitusalue kesti erinomaisesti sateen mutta liikenneruuhkat olivat poikkeuksellisen isoja. Netin käyttö tämän kokoisessa tapahtumassa on valtava. Koska sitä käytetään kilpailun seuraamiseen, sen toiminta on tärkeä. Muuten kilpailumaasto ja keskus olivat erinomaisia.

Jukolan portissa oli mukana merellisen Kotkan purjeita ja suunnistajien tarvitsemaa metsää hyvin hoidettuna. Seuran tuulisuojaa käytettiin paljon kelin takia ja siellä oli lämmin ja tiivis tunnelma.